keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Osat irti

Vanhan polkupyörän kunnostamisessa on erilaisia vaihtoehtoja. Kallein on se, että korvataan ruostuneet ja rikkinäiset osat uusilla osilla. Toinen vaihtoehto on vanhojen osien käyttäminen. Pyöränromuja löytyy helposti, ja niissä on monesti käyttökelpoisia osia. Jos ne saa ilmaiseksi, polkupyörän korjaaminen ei tule kalliiksi. Kolmas ja harvinaisin vaihtoehto on vanhojen alkuperäisten osien kunnostaminen ja käyttäminen, vaikka ne olisivat huonossa kunnossa, ja vaikka olisi ilmaiseksi saatavilla parempia osia.

Kuten tästä kertomuksesta alkaa käydä selville, tällä kerralla valittiin tämä viimeisin vaihtoehto. Tarkoitus on nimittäin oikeasti kunnostaa vanha polkupyörä eikä pelkästään harrastaa osien vaihtamista.



Ensimmäiseksi irrotetaan satula. Se ei ole helppo tehtävä, sillä satulan putki on ruostunut tiukasti kiinni pyörän runkoon. Tarvitaan lämmittämistä, öljyämistä, hakkaamista ja vääntämistä ennen kuin jotain alkaa tapahtua - mutta ei sitä mikä on tarkoitus. Putki vain alkaa tuhoutua lähtemättä kuitenkaan irti. Vasta kun on uudelleen lämmitetty ja uudelleen öljytty ja uudelleen hakattu ja uudelleen väännetty, ruoste alkaa hellittää otettaan. Putki irtoaa, mutta ei aivan ilman vaurioita.



Ohjaustangon ja etuhaarukan irrottaminen osoittautuu vielä hankalammaksi kuin satulan irrottaminen. Ruoste on jumittanut kaikki liitokset. Vasta kun avuksi otetaan ruuvipenkki, liitokset alkavat löystyä. Etuhaarukan putkeenkin tulee pieniä lommoja, mutta ne jäävät piiloon rungon sisään.



Kun satula ja etuhaarukka on saatu irti, polkupyörä nostetaan tapin päähän, jolloin sitä on helpompi käsitellä. Seuraavaksi siitä irrotetaan osia yksi kerrallaan.



Puhalluslampppu tepsii joihinkin kiinni ruostuneisiin pultteihin.



Mutta ei kaikkiin. Joskus on pakko käyttää rautasahaa.



Vielä on muutamia osia jäljellä. Mitenkäs se polkimien varsi irroitettiinkaan...



Rattaan vastakkaisella puolella olevissa osissa on kierteet väärään suuntaan. Koska muunlaista työkalua ei ole käytettvissä, ensimmäinen jengoilla varustettu osa aukaistaan lyömällä jollakin terävällä esineellä siinä oleviin reikiin. Naula ei ole paras mahdollinen, mutta muutakaan ei satu olemaan lähettyvillä.



Alkavathan ne osat irrota. Tässä on lähdössä laakeri kuppeineen. Kaikissa tämän puolen osissa on vastapäivään olevat kierteet.



Ohoh. Siellähän on paljon rasvaa. On siis olemassa ainakin yksi paikka, josta tämä polkupyörä ei ole pahasti ruostunut. Tämän puolen osissa on normaalit kierteet.



Tältä näyttää riisuttu polkupyörän runko. Enää ei ole mitään irroitettavaa. Pelkkä runko on yllättävän pieni ja kevyt.

Ei kommentteja: