Rungon tarkastelu auringon valossa osoitti, että maalia ei ollut tarpeeksi. Niinpä sitä lisättiin, ja päälle suihkutettiin kirkasta lakkaa.
Nyt runko kiiltää niin kuin pitää. Ikävä kyllä, pintalakka ei ollut enää samaa "huippuluokkaa" kuin ensimmäisellä kerralla - jolloin ruiskutettu lakka meni täysin hukkaan. Ero ei näy kiillossa vaan mahdollisesti pinnan kovuudessa. Vaikka pyörässä on monia erilaisia vikoja (laakereissa, pinnoissa, vanteessa ym.), runko on osoittautunut yllättävän hyväkuntoiseksi. Nykyisten polkupyörien rungot eivät ole näin elegantteja.
Lokasuojassa olevat kolot tinattiin umpeen. Toimenpiteellä ei ole pyörän ulkonäön kannalta merkitystä, koska kyseinen kohta jää piiloon. Mutta piilossakin olevat reiät ovat harmillisia.
Lokasuojat maalataan vaaleammalla värillä. Pintaan ruiskutetaan lakkaa - vahingossa vähän liikaakin, koska yhdestä paikasta lakka valuu hieman. Tämä kohta korjataan myöhemmin jollakin tavalla. Lokasuojat ovat sen verran ruosteen karhentamat, että ne olisi pitänyt käsitellä jonkinlaisella ruiskukitillä, joka olisi täyttänyt kolot. Ennen maalaamista kitti olisi hiottu sileäksi. Kaukaa lokasuojat näyttävät melko hyviltä, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, ettei pinta ole aivan siloinen.
Takavanteessa olevia reikiä paikatan juottamalla ne umpeen jollakin pronssi tms. aineella, jota sattuu olemaan hieman varastossa. Nestekaasu riittää juuri ja juuri lämmittämään kohdetta tarpeeksi. Peltikin hohtaa punaisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti